Uutiset

Alueellinen pääoma käyttöön


Asiantuntijablogi   

Kun kysyy suomalaiselta säästäjältä tai sijoittajalta, missä hänen varansa ovat, saa usein vastaukseksi niiden olevan pankissa. Siinä pankissa, johon talletus tai rahastosijoitus on tehty. Se on mielikuva, joka istuu tiukassa. Tämä mielikuva on myös väärä.

Esimerkiksi rahastojen osuudet voivat sijoittua minne tahansa maailmassa. Usein ne sijoittuvat globaalissa markkinassa sinne, missä talous ja markkinatilanne juuri sillä hetkellä on kuuma ja tuottava. Minuakin sijoittajana kiinnostaa tuotto, jonka voin kohtuullisella riskillä saada. Mutta eikö vielä hienompaa olisi sijoittaa niin, että tuoton lisäksi sijoituksesta seuraisi positiivisia vaikutuksia omaan yhteisöön?

Viimeisin Suomen Pankin tilasto (01.02.2018) kertoo, että kaikkiaan suomalaiset ovat sijoittaneet yli 125 miljardia euroa ulkomaisiin rahasto-osuuksiin. Varat seilaavat esimerkiksi Aasiassa, Tyynenmeren alueella tai Brasiliassa. Sinne keskittyy myös niiden vaurastuttava vaikutus. Leikittelen usein ajatuksella, mitä tapahtuisi jos edes prosentti tästä pääomasta saataisiin ohjattua suomalaiselle pk-sektorille. Mikä kansantalouden kasvu ja työllistyminen, mikä hyvinvoinnin välitön kertymä!

Elinvoimaa paikallisuudesta

Paikallisen yrittämisen tärkeys korostuu varsinkin pienillä paikkakunnilla. Vietin lapsuuteni Tuupovaarassa, joka on pieni kunta Pohjois-Karjalassa. Paikallinen elinkeino on usein kunnalle elinehto. Kun työpaikat syntyvät toisaalle, lähtevät lopulta myös asukkaat. Teollistuminen Tuupovaarassa takkusi pitkään, ja suuri syy siihen oli aikanaan juuri pääoman puute. Kuntana Tuupovaara on sittemmin kadonnut kartalta. Se on enää pieni osa Joensuuta.

Alueellinen pääoma tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Sillä voi olla myös yhteisöllinen merkitys. Kokemukseni mukaan sijoittaminen sitouttaa. Jos kotipaikkakuntasi leipomo tekee investoinnin, joka rahoitetaan joukkorahoituksella, ja lähdet mukaan hankkeeseen, ostat jatkossa todennäköisesti itse rahoittamaasi leipää. Tuet leipomon toimintaa edelleen, ja sen toiminta kasvaa. Leipomo maksaa enemmän veroja ja työllistää. Näin luodaan hyvinvointia, alueellista taloutta ja pidetään talous pyörimässä. Kun alueellinen talous on kunnossa, on helpompi pitää kiinni myös alueellisesta päätöksenteosta.

Olemme Vauraudella halunneet luoda mahdollisuuden kohdistaa sijoitukset ensisijaisesti tietylle maantieteelliselle alueelle Suomessa. Sijoittajamme voi asiakasprofiilissaan määrittää sijoitustensa kohdennuksen ensisijaisesti esimerkiksi Lappiin. Kaikki kohteemme sijainnista riippumatta käyvät läpi tarkan analyysin, ja myönnämme rahoitusta ainoastaan yrityksille, joiden takaisinmaksukykyyn uskomme.

Vauraus toivoo kasvua kaikkialle Suomeen. Pyrimme edistämään mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää paikallisia elinkeinoja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Sijoittajille pystymme tarjoamaan tuoton lisäksi mahdollisuuden maksimoida sijoituksen yhteisöllinen hyöty. Lähiruoka Suomessa jo tunnetaan. Ehkäpä lähipääoma on seuraava trendi?

 

Veikka Gustafsson,

hallituksen puheenjohtaja